Solmuja ja umpisolmuja

Kevään lähestyminen herättää minussa kaikkia veneilyyn liittyviä ajatuksia. Eräs tavoite on opetella uusia solmuja. Tänä keväänä tein uuden löydön: kalastajan solmun. Solmulla liitetään kaksi yhtä paksua köyttä toisiinsa. Solmun tekee mielenkiintoiseksi se, että varsinainen solmu kiedotaan kuin itsensä ympäri ja toinen köysistä on vapaa. Kun molempien köysien osalta tehdään niin kiristettynä solmu pitää – mutta on myös helposti avattavissa.


Hyvällä solmulla on kolme ominaisuutta. Se on helppo solmia. Opettelemisen jälkeen sen tekee aina samalla tavalla – tarvittaessa vaikka kiireessä. Toiseksi solmu pitää. Siihen voi luottaa. Kolmanneksi hyvä solmu on rasituksenkin jälkeen helppo avata ilman puukkoa. Solmuja tarvitaan.

Umpisolmulta puuttuu yleensä yksi tai useampi hyvän solmun ominaisuuksista. Umpisolmu tehdään yleensä sattumanvaraisesti. Se joko pitää tai ei pidä. Yleensä sitä ei tahdo saada millään auki – eikä varsinkaan, jos solmu on joutunut kovan rasituksen kohteeksi.

Eräs hyvää parisuhdetta kuvaava sana on sitoutuminen. Sana on vaikeasti kuvattava. Sitoutumiseen kuuluu monia puolia: luottamusta, rakkautta, uskollisuutta, elämän jakamista, yhteenkuuluvuutta, vapaaehtoisuutta ja varmasti paljon muutakin. Kaksi toisiinsa sitoutunutta ihmistä katselevat elämää samaan suuntaan. Heidän suhteensa on hyvä solmu. Solmu, joka pitää. Solmu, joka ei kuitenkaan kurista niin, ettei sitä välillä saisi auki. Hyvässä suhteessa on etäisyyttä ja läheisyyttä. Se on kuin oikein sidottu kalastajan solmu.

Perheneuvojan vastaanotolla tapaa toisinaan pareja, joissa sitoutuminen on muuttunut sitomiseksi. Vapaus on muuttunut valvomiseksi. Luottamus epäluottamukseksi. Elämän jakaminen on muuttunut kaupankäynniksi: jos sinä saat, on minunkin saatava. Jos minä en saa, et saa sinäkään. Elämästä tulee yhtä mittaamista. Hyvästä – kaksi yhteen liittävästä solmusta – on tullut umpisolmu. Solmu, joka ahdistaa ja kiristää. Elämisen tilaa syntyy vain väkipakolla – solmu ei tunnu aukeavan kuin puukolla, särkemällä.

Solmun kimppuun kannattaa käydä ennen kuin se on liian kireällä. Jos keskustelut tuntuvat toistuvan aina samanlaisina – ahdistavina, kannattaa pyytää apua ulkopuolelta. Monen asiakkaan kokemus perheneuvonnasta on, että siellä käydyt keskustelut ovat toisenlaisia. Kun keskustelulle on varattu tila ja aika – ja pelisäännöt pakottavat kuuntelemaan, alkaa usein solmu löystyä. Umpisolmusta voi tulla hyvä ja käyttökelpoinen solmu.

Umpisolmuja auottaessa on muistettava, että solmut eivät aukea kiristämällä vaan löysäämällä.

Seppo Apajalahti